Tupakka on kookas, lehtevä kasvi, joka kuuluu Solanaceae- eli koisokasveihin. Sukuun kuuluu lähes sata eri lajia viljelyskasveja, perennoja, myrkyllisiä rikkaruohoja, pensaita ja puita. Useimmat lajit kasvavat luonnonvaraisina Amerikan trooppisissa osissa, muutamat Australiassa. Tupakan lehdet sisältävät myrkyllistä nikotiinia.

Tupakkatuotannon raaka-aine on Nicotiana tabacum eli tavallinen tupakka. Luonnonvaraisena se kasvaa Amerikassa, Meksikossa ja Länsi-Intiassa. Tieteellisen nimensä tupakka on saanut ranskalaisen diplomaatin Jean Nicot'n mukaan. Nicot toi tupakan Ranskaan vuonna 1560.

Palturitupakka ja Virginian tupakka

Tupakkalajeista taloudellisesti tärkeimmät ovat palturitupakka ja Virginian tupakka. Joillakin alueilla tupakan valmistukseen käytetään muitakin tupakkalajeja.

Palturitupakka, Nicotiana rustica, oli intiaanien pääasiallisesti käyttämä tupakka, ja se tuli ensimmäiseksi Eurooppaan. Palturitupakka oli aluksi suosituin tupakkalaji ja mahorkkatupakan raaka-aine. Nykyisin sitä kasvatetaan tupakan valmistusta varten lähinnä Aasiassa. Se kasvaa myös viileässä ilmastossa, ja sitä on viljelty etenkin pula-aikana myös Suomessa.

Palturitupakka kasvaa 1,2–1,8 metriä korkeaksi. Yksi kasvi tuottaa noin 20 lehteä, jotka ovat  60–67 senttimetriä pitkiä ja 38–46 senttiä leveitä. Lehtien väri vaihtelee keltaisesta vihreään, ja niitä peittää tahmea karva. Kukkien väri vaihtelee kellanvihreästä valkoiseen. Yksi ainoa tupakkakasvi tuottaa jopa miljoona siementä.

Virginiantupakalla, joka on nykyään yleisimmin kasvatettu tupakkalaji, on lukuisia eri viljelymuotoja. Sitä viljellään ympäri maailmaa lämpimillä ja runsassateisilla seuduilla. Virginiantupakan lehdet ovat soikeat ja kukat punertavat. Eräiden lajien lehdet voivat kasvaa metrinkin pituisiksi ja varsi kolmimetriseksi. Virginiantupakka vaatii pidemmän kasvukauden kuin palturitupakka.

Puna- ja valkotupakoita viljellään koristekasveina

Tupakkaa käytetään myös koristekasvina. Koristekasveiksi viljellään korkeakasvuisia ja runsaskukkaisia puna- ja valkotupakoita.

Pitkä prosessi siementen kylvöstä tupakkatuotteeksi

Teelusikallisesta siemeniä saadaan noin 6 aaria uutta tupakkaa. Tupakan kasvatusprosessi vie 12 kuukautta.

Kullakin tupakkalajilla on omat kasvuedellytyksensä. Tupakka vaatii lajista riippuen hiekkamaan, hiekkaisen savimaan tai savimaan. Se kasvaa monenlaisissa ilmasto-olosuhteissa, mutta vaatii 100–130 pakkasetonta päivää.

Tupakka edellyttää tietynlaista lannoitusta, tuholais- ja kasvitorjuntaa, korjuuta ja hoitoa. Sen lehti kehittyy erilaiseksi erilaisissa kasvuoloissa.

Tupakan viljelymenetelmiin kuuluvat maaperän valmistelu, kylvö, uudelleenistutus, kastelu, taimien hoito, typistys, korjuu ja kuivatus. Tupakkasadon kypsyttyä lehdet korjataan käsin tai koneellisesti ja viedään kuivumaan. Kuivaamismenetelmiä on useita ja kuivaaminen voi tapahtua joko ulkona auringonpaisteessa tai sisätiloissa. Kuivausprosessi kestää menetelmästä riippuen muutamasta vuorokaudesta muutamaan vuoteen.

Tukkuvarastossa raakatupakka lajitellaan ja luokitellaan. Kuivattua tupakkaa varastoidaan 2–3 vuotta ennen sen valmistamista tupakkatuotteeksi.

Lisätietoja:

Vierola,  H. Tupakka - miehen tietokirja. Helsinki 2004.