Tupakkateollisuus suhtautuu ristiriitaisesti tupakkamainontaan ja myynninedistämisen rajoituksiin. Vaikka tupakkateollisuus vastustaa kaikkia mainontaansa rajoittavia toimia voimakkaasti, se samalla kiistää mainonnan vaikutuksen kulutukseen.

Lasten ja nuorten tupakkakäyttäytymistä seurattaessa on havaittu, että he aloittavat tupakoinnin useimmiten juuri eniten mainostetulla merkillä. Tutkimusten mukaan tupakoitsijat ovat hyvin merkkiuskollisia. Vuoden aikana vain alle 10 prosenttia tupakoijoista vaihtaa polttamiensa savukkeiden merkkiä. Suurin osa tuotemerkkien vaihtamisesta tapahtuu saman tupakkayhtiön merkkien välillä.

Kansainvälisen syöpäunionin (UICC) teettämän tutkimuksen mukaan tupakkamainonnan kieltäminen on johtanut merkittävään kulutuksen vähenemiseen muun muassa Norjassa ja Suomessa.

Länsimaissa tupakointi on vähenemässä. Täällä tupakkateollisuus hankkii uusia asiakkaita ryhmistä, joissa toistaiseksi poltetaan vähän. Nuorten ohella mainoskampanjoita on kohdennettu naisille tai tytöille, maahanmuuttajille ja erilaisille etnisille ja kulttuurisille vähemmistöille.

Tupakkayhtiöiden tärkein markkina-alue on nykyisin kehitysmaissa, joissa asuu suurin osa maailman väestöstä. Tulotason parantuessa yhä suurempi osa köyhien maiden väestöstä on tulossa kuluttajina mukaan maailmantalouteen. Tupakkayhtiöt ovat tarttuneet tähän tilaisuuteen.

Kohderyhmänä nuoret

Tupakointi aloitetaan Suomessa yleensä noin 12–14-vuotiaana. 14-vuotiaista tytöistä noin 50 prosenttia ja pojista vajaa 50 prosenttia on kokeillut tupakkaa. Tupakoinnin aloittaa 15 ikävuoteen mennessä noin viidennes ikäluokasta.

Merkittävin tupakointiin ja sen aloittamiseen vaikuttava tekijä on ystävien tupakointi, joka näyttää vaikuttavan samalla tavoin tytöillä ja pojilla. Kaveripiirin ja erityisesti parhaan ystävän tupakoinnilla on suuri merkitys nuorten tupakoinnin aloittamisessa ja sen muuttumisessa säännölliseksi. Tupakoinnin aloittaminen on pääsääntöisesti sosiaalinen tapahtuma.

Tytöt perustelevat tupakointiaan painon kontrollilla useammin kuin pojat. Tupakoinnin hyväksyttävyys ja tupakkatuotteiden saatavuus vaikuttavat nuorten tupakointiin. Tupakoinnin hyväksyttävyyteen vaikuttaa osin mainonta, esimerkiksi autourheilukilpailujen yhteydessä ja nuorisokulttuurin roolimallien tupakointi muun muassa televisiossa ja elokuvissa.

Yhteisön normit vaikuttavat siihen, myydäänkö tupakkatuotteita alaikäisille vai ei. Vanhempien tupakoinnin on havaittu monissa tutkimuksissa lisäävän nuorten tupakointia, mutta tupakoivienkin vanhempien tuki ja kielteinen suhtautuminen lastensa tupakointiin vähentää nuorten tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyttä.

Tupakoinnin yleistymistä on verrattu epidemiaan, koska se aiheuttaa väestössä niin suurta sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Kun kehitysmaat ovat vähitellen selviämässä monista vanhoista epidemioistaan, tupakasta on tulossa näihin maihin uusi vakava terveysongelma. Epidemia ei synny itsestään, vaan sitä kaupitellaan köyhille maille tietoisesti. Katso: Tupakointi kehitysmaissa

Yksi keskeinen tekijä tupakoinnin aloittamisessa on ikä. Jos nuori pääsee peruskoulusta ilman tupakkariippuvuutta, on hänellä suuret mahdollisuudet pysyä savuttomana koko elämänsä. Siksi juuri nuorten asenteisiin vaikuttaminen on elintärkeää tupakkateollisuuden asiakashankinnassa. Katso: Tupakointi oppilaitoksissa

Naiset ja kehitysmaat

Tupakoivien miesten määrä pysyy monissa maissa jo vakiona tai vähenee. Uusia asiakkaita etsitään naisten keskuudesta. Naisille tupakkatuotteita markkinoidaan muun muassa hoikkuuden, kauneuden, vapautumisen ja itsenäisyyden mielikuvin. Katso: Tupakointi ja naisen terveys

Tupakkateollisuus on lisännyt voimakkaasti markkinointiaan entisen Itä-Euroopan maihin, joissa tupakan kulutus on kasvussa. Siellä tupakkaa mainostetaan vapauden ja länsimaisen vaurauden symboleilla.

Myös kehitysmaissa tupakkateollisuuden mainonnalla on suotuisa maaperä, koska tieto tupakoinnin terveysvaaroista on erittäin vähäistä. Tupakkaa kaupataan myyttisenä tienä vaurauteen ja menestykseen. Katso: Tupakointi kehitysmaissa ja Ympäristön tupakansavu

Lisätietoja:

Mckay, J., Eriksen, M. The Tobacco Atlas. WHO 2002.

Suomen ASH, Lääkärin sosiaalinen vastuu. Tupakka ja talous, 2000.