Ympäri maailmaa noin 1300 miljoonaa ihmistä tupakoi tai käyttää muita tupakkatuotteita. Tupakka on maailman toiseksi yleisin kuoleman tuottaja ja sairauksien riskitekijänä neljänneksi yleisin.

Tupakan kulutus laskee rikkaissa maissa ja kasvaa kehitysmaissa ja Itä-Euroopassa. Tupakoinnin painopisteen siirtymisellä rikkaista maista köyhiin on sekä taloudellisia että terveydellisiä seurauksia. Katso: Tupakointi ja terveys

Monet kehitysmaiden asukkaista ovat tietämättömiä tupakoinnin vaaratekijöistä. Ja koska suuri osa heistä on lukutaidottomia, viestintä terveysvaaroista on vaikeaa. Kun tupakointi lisääntyy kehitysmaissa, tupakan osuus sairauksien synnyssä tulee kasvamaan dramaattisesti. Tupakoinnin aiheuttamat kuolemat näkyvät 30–60 vuoden viiveellä tupakointitrendeistä.

Tupakointi aiheuttaa suuria kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä

Tupakoinnista aiheutuu suuria kustannuksia, jotka koostuvat muun muassa:

• ehkäisystä
• diagnosoinnista
• hoidosta ja
• kuntoutuksesta

Lisäksi aiheutuu välillisiä kuluja:

• sairauspoissaoloja
• työkyvyttömyyttä
• ennenaikaisia kuolemia

Suomessa on vuodessa tupakoinnin vuoksi 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä. Tupakkasairauksien hoito vaatii vuoden aikana yhden suuren keskussairaalan verran potilaspaikkoja. Se merkitsee yli 220 000 hoitopäivää yleissairaalassa.

Tupakoinnin haittoja ei voi rajata vain taloudellisiin vaikutuksiin. Rahassa ei voi mitata sairastumiseen liittyvää inhimillistä hätää ja kärsimystä.

Vaaraa sairastua tupakkatautiin voi pienentää lopettamalla tupakoinnin. Sairastumisriski pienenee välittömästi tupakoinnin lopettamisen jälkeen, vaikka lopettamisen vaikutus vaihteleekin taudeittain.