Ympäristön tupakansavu koostuu tupakkatuotteista peräisin olevista hiukkasista, aerosoleista ja kaasuista.

Sivu- ja pääsavua

Savua leviää ympäristöön niin sanotussa sivusavussa eli silloin, kun tupakoija ei itse ime savua keuhkoihinsa, ja pääsavussa tupakoijan hengittäessä savua ulos. Ympäristön tupakansavuun sisältyy myös savukkeen imupäästä henkäisyjen välillä vapautuva savu sekä savukkeen paperin läpi tunkeutuva savu.

Sivusavun osuus ympäristön tupakansavusta on lähteestä riippuen 50–90 prosenttia ja uloshengitetyn pääsavun osuus 10–50 prosenttia.

Toistasataa terveydelle haitallista yhdistettä

Savun hiukkasissa on epäorgaanisia suoloja, hiilivetyjä, emäksiä, steroleita, rasvahappoja ja styreeniä. Kaasumaisina yhdisteinä savussa on hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpimonoksidia, typpidioksidia, formaldehydiä, nikotiinia, bentseeniä, tolueeniä, 3-etenyylipyridiiniä, etyylibentseeniä, pyridiiniä, isopreenia ja limoneenia. Yksittäisistä orgaanisista yhdisteistä huomattavimpia on nikotiini.

Kaiken kaikkiaan tupakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tunnettua yhdistettä, joista syöpävaarallisiksi on luokiteltu yli neljäkymmentä.

Ympäristön tupakansavupitoisuutta arvioitaessa mitataan nikotiinipitoisuutta. Nikotiini on tärkein tupakansavussa oleva aines, ja sen pitoisuus ilmassa on suorassa suhteessa poltettujen savukkeiden lukumäärään. Käytännössä yksilön altistumista tupakansavulle voidaan tutkia mittaamalla kotiniinipitoisuuksia. Kotiniini on tupakan sisältämästä nikotiinista elimistössä syntyvä tuote.

Altistuminen

Tupakansavulle altistutaan eniten majoitus- ja ravitsemusalalla, käytännössä ravintolatyössä. Seuraavaksi eniten altistutaan rakennusalalla, jossa joka kolmas työntekijä ilmoittaa altistumisesta. Kolmanneksi eniten tupakansavulle altistuvat metallialan työntekijät.

Ympäristön tupakansavulle työssään altistuu arviolta 300 000 – 340 000 työntekijää eli 14–16 prosenttia työssäkäyvistä. Heistä lähes jatkuvasti altistuu noin 30 000 eli 1,5 prosenttia työntekijöistä. Maaliskuussa 2000 voimaan tulleiden ravintoloiden tupakointirajoitusten myötä altistuminen on jonkin verran vähentynyt varsinkin ravintolahenkilökunnan keskuudessa.

Kotona puolison tai jonkun muun henkilön tupakoinnin takia ympäristön tupakansavulle altistuneiden määräksi on laskettu 500 000 - 600 000 henkilöä.

Katso: Tupakkalaki vähentää tehokkaasti savulle altistumista työpaikoilla

Syöpävaarallisuus

Tutkimusten mukaan keuhkosyöpävaara on tupakoimattomilla,  tupakansavulle altistuvilla 20–30 prosenttia suurempi kuin altistumattomilla. Pitkäaikainen ja säännöllinen ympäristön tupakansavulle altistuminen suurentaa keuhkosyöpäriskiä riippumatta siitä, missä altistuminen tapahtuu. Ympäristön tupakansavulle altistuminen lisää riskiä sairastua myös rintasyöpään.

Vaikutukset sydämeen ja verisuoniin

Ympäristön tupakansavulla on haitallisia vaikutuksia sydämeen ja muuhun verenkiertoelimistöön. Nämä vaikutukset näkyvät sekä yksilötasolla että kansanterveydessä. Eniten tutkimuksia on ympäristön tupakansavun vaikutuksesta sepelvaltimotautiriskiin. Saatujen tulosten perusteella altistuminen lisää äkillisen sepelvaltimotautikuoleman riskiä 25–35 prosenttia.

Vaikutukset keuhkoihin

Ympäristön tupakansavussa on samoja ärsyttäviä ja myrkyllisiä aineita kuin savukkeesta imetyssä tupakansavussa. Siten myös ympäristön tupakansavu aiheuttaa syöpävaaran lisäksi hengitysteiden tulehdusmuutoksia, jotka voivat johtaa hengitystieoireisiin ja astmaan. Lisäksi tupakansavu altistaa hengitystieinfektioille.

Tutkittaessa ympäristön tupakansavun vaikutusta lasten hengityselimiin sen on todettu aiheuttavan kroonisia hengitystieoireita, lisäävän astman puhkeamisen riskiä ja sairastuvuutta hengitystieinfektioihin. Ympäristön tupakansavulle altistumiseen on liittynyt terveillä lapsilla lisääntynyt hengitysteiden altistuminen savun aiheuttamille sairauksille ja astmaa sairastavilla lapsilla taudin vaikeutuminen. Ympäristön tupakansavu hidastaa lasten keuhkotoiminnan kehitystä.

Ympäristön tupakansavu lisää aikuisilla sekä astman että pitkäaikaisen keuhkoahtaumataudin (KAT:n) riskiä. Ympäristön tupakansavun on todettu myös lisäävän aikuisten astman vaikeusastetta.

Lisääntymisterveydelliset vaikutukset

Naisen altistuminen raskauden aikana ympäristön tupakansavulle hidastaa sikiön kasvua ja pienentää siten lapsen syntymäpainoa. Pienipainoisena syntyneillä on suurempi kuolleisuusriski kuin normaalipainoisilla.

Voimakas altistuminen ympäristön tupakansavulle raskauden aikana saattaa lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa, joskin tieteellinen näyttö on tältä osin puutteellista.

Viitteitä on saatu myös siitä, että lapsen altistuminen ympäristön tupakansavulle syntymän jälkeen on kätkytkuoleman riskitekijä.

Riskin suuruus

Useat tupakoimattomien riskiä selvittäneistä tutkimuksista osoittavat, että tupakoimattoman keuhkosyöpäriskin suuruus riippuu altistumisen määrästä. Sitä voidaan mitata joko puolison päivässä polttamien savukkeiden määränä tai altistumisvuosien lukumääränä.

Elinikäisen altistumisen seurauksena keuhkosyöpään sairastuu 7 000 altistunutta kohti noin yksi henkilö. Suomessa noin yksi prosentti kaikista keuhkosyövistä eli keskimäärin 10–30 syöpätapausta vuodessa todetaan tupakansavulle altistuneilla. Näistä 1–3 on altistunut tupakansavulle työpaikallaan ja loput kotona tai vapaa-aikana. Englannissa työssä tupakansavulle altistuneita kuolee vuosittain yli 4500 työntekijää, hotelli- ja ravintolatyössä 54 henkilöä.

Lisätietoja:

Heloma, A. Impact an implementation of the finnish tobacco act in workplaces. Faculty of Medicine, University of Tampere. 2003. 

Jamrozik, K. Estimate of deaths attributable to passive smoking among uk adults: database analysis. BMJ 7495/2005, ss. 812-815.

Johnsson, T., Tuomi, T. et al. Environmental tobacco smoke in finnish restaurants and bars before and after smoking restrictions were introduced. Ann Occup Hyg 4/2006, ss. 331-341.

Kauppinen, T., Hanhela, R., Heikkilä, P., Lehtinen, S., Lindström, K., Toikkanen, J., Tossavainen, A. Työ ja terveys Suomessa 2003. Työterveyslaitos, Helsinki 2004.

Nurminen, M., Jaakkola, M. Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa. Suomen Lääkärilehti 2/2002, ss. 165-168.

Reijula K. et al. Savuttomaan ravintolaan. Työterveyslaitos ja sosiaali-ja terveysministeriö. Helsinki 2000.

Reijula, K. Ravintoloita koskevan tupakkalain toteutuminen Suomessa. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:15.

Tieteellinen perustelukatsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista. Sosiaali- ja terveysministeriön Selvityksiä 2000:11. ISBN 952-00-0881-0, ISSN 1236-2115.

Työterveyslaitos: Ympäristön tupakansavulle altistuminen työssä Suomessa:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Tyohygienia/Tutkimus/tupakka-etusivu.htm