Tupakkariippuvuuden keskeisin aiheuttaja on keskushermostoa stimuloiva nikotiini, joka on hermojen välittäjäaine asetyylikoliinin kaltainen aine.

Nikotiiniriippuvuuden voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille ja nikotiinin erittymisnopeus maksassa.

Nikotiiniriippuvuuden ohella tupakointiin kehittyy usein myös vahva psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Tupakoinnin lopettamisessa näillä psyykkisillä ja sosiaalisilla tekijöillä on keskeinen merkitys, mutta nikotiinin vaikutukset keskushermostossa näyttävät kuitenkin olevan merkittävin tekijä riippuvuudessa. Katso: Tupakkariippuvuus tapariippuvuutena

Nikotiini rentouttaa lihaksistoa sekä vaikuttaa verenkiertoon ja hermostoon. Pienet annokset stimuloivat hermostoa kun taas suuret annokset lamaavat. Jättiannokset aiheuttavat kouristuksia ja kuoleman.

Nikotiinin vaikutusmekanismit

Nikotiinin riippuvuutta aiheuttava ominaisuus on tunnettu vuodesta 1826.

Riippuvuuden keskeisin aiheuttaja on keskushermostoa stimuloiva nikotiini, hermojen välittäjäaineen asetyylikoliinin kaltainen aine. Nikotiiniriippuvuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille ja nikotiinin erittymisnopeus maksassa.

Myös persoonallisuudella on vaikutusta nikotiiniriippuvuuden syntyyn. Yksilöiden nikotiiniriippuvuuden kehittymisessä ja pysyvyydessä on geneettisiä eroja. Tarkkaa riippuvuuden syntymekanismia ei ole vielä pystytty selvittämään.
Katso: Päihderiippuvuuskriteerit

Nikotiini imeytyy nopeasti keuhkojen kautta verenkiertoon. Sieltä se vaikuttaa sekä aivoihin että muualle elimistöön. Nikotiini muun muassa nopeuttaa suoliston toimintaa. Samoin se kohottaa verenpainetta ja pulssia. Nikotiinin vaikutus koetaan sekä rauhoittavana että piristävänä.

Pysyviä aivomuutoksia jo 1–2 kuukaudessa

Tupakointi on nopea, mutta vaarallinen tapa nauttia nikotiinia. Tupakansavu sisältää tiiviissä muodossa nikotiinimolekyylejä, jotka saavuttavat hermosolujen reseptoreita sisältävät aivojen palkitsemis- ja oppimiskeskukset noin seitsemässä sekunnissa. Kahdessa minuutissa kudosten nikotiinipitoisuus on kohonnut yhtä korkeaksi kuin veren.

Toistuva tupakansavulle altistuminen ja suuret nikotiinimäärät aiheuttavat pysyviä muutoksia aivojen hermosoluissa. Nikotiinireseptoreita muodostuu lisää ja niiden ominaisuudet muuttuvat. Aivot muuntuvat vastaanottamaan ja "tarvitsemaan" kasvavia annoksia nikotiinia. Nikotiinin vaikutukset – piristys, hyvänolontunne, ruokahalun hillintä – johtuvat muutoksista, joita nikotiini aiheuttaa näihin aivojen välittäjäaineisiin.

Tupakointi lisääntyy, kun tupakoija tottuu nikotiiniin ja tarvitsee sitä vähitellen entistä suuremman annoksen. Aivoissa muutoksia on nähtävissä jo 1–2 kuukauden kuluttua säännöllisen tupakoinnin aloittamisesta.

Nikotiini hajoaa maksassa. Sen hajoamisnopeudessa on havaittu yksilöllisiä eroja. Toisilla nikotiini hajoaa hitaasti, eivätkä he tupakoi yhtä usein kuin henkilöt, joilla nikotiini hajoaa elimistössä nopeammin. Hitaampi aineenvaihdunta johtaa suurempiin pitoisuuksiin ja epämiellyttävämpiin nikotiinin välittömiin vaikutuksiin.

Savukkeiden tuotekehittelyssä tupakkayhtiöt ovat lisänneet tai voimistaneet ominaisuuksia, jotka nopeuttavat nikotiiniriippuvuuden syntyä ja tehostavat sen ylläpitoa. Erilaisten aineskoostumusten ja lisäaineiden avulla on pyritty erityisesti helpottamaan nikotiinin vaivatonta vastaanottoa ja nopeaa käyttöä elimistössä.

Nikotiini puoliintuu noin 60 minuutissa. Tupakoijan on siis tupakoitava noin 60–90 minuutin välein pitääkseen nikotiinipitoisuuden tasolla, jolla ei tule vieroitusoireita.

Tupakasta vieroituksessa auttaa terveydenhoitohenkilökunnan antama lopetuskehoitus ja ohjaus, lääkehoito, ryhmäohjaus ja puhelinneuvonta.

Lääkehoito

Tupakan nikotiinin aiheuttamat hermostolliset muutokset selittävät, miksi tupakkalakko aiheuttaa useimmille vieroitusoireita, kuten ahdistusta, jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta, masennusta, unihäiriöitä, ruokahalun lisääntymistä ja lisäkiloja.

Vieroitusoireita helpottamaan on valittavana useita nikotiinivalmisteita: purukumi, laastari, inhalaattori tai tabletti. Nikotiinikorvaushoidossa on tärkeää riittävä annostus, joka arvioidaan nikotiiniriippuvuustestin perusteella ja riittävän pitkä (vähintään 3-4 kk) hoitoaika.

Tärkeää on valmisteen riittävä nikotiinipitoisuus ja tarpeeksi pitkä hoitoaika.

Tupakanvieroitukseen on saatavana lääkärin reseptillä myös alunperin masennuslääkkeeksi kehitetty bupropioni (Zyban). Se vaikuttaa dopamiinin ja norepinefriinin aineenvaihduntaan. Lääke hillitsee tupakanhimoa ja vieroitusoireita. Lääkkeen käyttö aloitetaan noin viikkoa ennen suunniteltua lopetuspäivää ja kuuria jatketaan noin 2 kuukautta. Zyban tuli Suomeen myyntiin keväällä 2003.

Uusin tutkimus on auttanut ymmärtämään nikotiinin neurobiologista vaikutusta ja tuonut tieteellistä näyttöä hoitomuotojen tueksi. Nikotiiniriippuvuus on todettu krooniseksi tilaksi, jota pitäisi hoitaa samalla lailla kuin korkeaa kolesterolia ja verenpainetta.

On suuri haaste auttaa tupakkariippuvuudesta kärsiviä sekä tarjota neuvontaa ja lääkehoitoa tukemaan tupakoinnin lopettamista. Tärkeä askel tähän suuntaan ovat kattavat tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suositukset, jotka löytyvät Duodecimin verkkosivuilta.
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042 

Lisätietoja:

Duodecimin Käypä hoito -suositus: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot:
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00042

Hengitysliitto Heli ry: Tänään on oikea päivä

Kinnunen, T. Luento Lääkäripäivillä 08.01.2003. Tupakkariippuvuuden neurobiologinen perusta ja sen hoito.

Patja, K., Iivonen, K., Aatela, E. Pystyt kyllä - eroon tupakasta. Helsinki 2005.

Stumppi.fi: http://www.stumppi.fi/

Tuomisto, J. The health consequences of smoking. Kansanterveys 4/1999. Kansanterveyslaitos.

United States Department of Health and Human Services: A report of the Surgeon General:
http://www.surgeongeneral.gov/tobacco/